Sivuja päivitetty 3.8.2016 Sukujuttuja Friis-Pohjanpaloista:
Sata vuotta Pohjanpaloja Suku on kokoontunut kahtena peräkkäisenä vuonna 2006 ja 2007 pitkän tauon jälkeen. Tavoitteena on järjestää seuraava sukutapaaminen vuosien 2010 - 2012 tienoilla.
Sukutapaaminen 2007 pidettiin suvun syntysijoilla Sukutapaamisessa tutustuttiin Keski-Pohjanmaalla paikkoihin, joista suku on lähtöisin ja missä se aikanaan eli läheisessä yhteydessä toisiinsa. Kaksipäiväiseen tilaisuuteen osallistui 45 suvun jäsentä.
Sadannen vuoden sukutapaaminen 2006 oli menestys Tapaaminen järjestettiin juhlistamaan Pohjanpalo-sukunimen satavuotista olemassaoloa. Kalajoen lukkari Johan Friis ja kauppias Jaakko Friis perheineen muuttivat nimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 12.5.1906. Suku on lähtöisin Pohjanlahden rannikolta, Keski-Pohjanmaan Kalajoelta ja Kokkolan satamakaupungin Ykspihlajasta. Näillä verkkosivuilla tiedotetaan sukutapaamisista ja suvusta laajemminkin. Erityistä sukuseuraa ei kuitenkaan ole perustettu eikä sukuyhteisöön kuulumista ole rajattu.
Verkkosivut avattiin 3.4.2006 kutsumaan sukuhaaramme jäsenet juhlimaan sukunimen satavuotismerkkipäivää. Sivujen ylläpitoa jatketaan toistaiseksi sukusivujen tapaan.
Sisältövastaava Valokuvat ovat sukualbumeista ellei toisin mainita.
© 2008 - www.pohjanpalo.fi, |
23.5.2006 - Ilkka Pohjanpalo Juhani Pohjanpalon sukuhaaran 100-vuotistapaaminen kokosi lähes yhdeksänkymmentä suvun jäsentä. Kuva Tuomas Pohjanpalo. 100. vuoden sukutapaamisessa tutustuttiin sukujuuriinTuusulan Krapihoviin ilmaantui runsaasti Friis-Pohjanpalojen uusia kasvoja ja sukupolvia yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Sukutapaamiseen 13. toukokuuta 2006 oli ilmoittautunut kaikenikäisiä sukulaisia tasan 90 henkilöä. Sukuhaaran kantavanhempien Juhani ja Hilma Pohjanpalon jälkeläisten kaikista jälkipolvista oli läsnä edustajia tapaamisessa. Juhlimisen aiheena oli sukunimen suomentaminen Friisistä Pohjanpaloksi tasan sata vuotta sitten. Tilaisuuden ohjelma oli painottunut sukuhistoriaan. Aloite tähän sukutapaamiseen oli lähtöisin äskettäin edesmenneeltä Yrjö Pohjanpalolta. Yrjön tytär Riitta Pohjanpalo oli maininnut asiasta Mirja Parviselle ja Minna puolestaan oli viestittänyt edelleen eri tahoille. Tähän tapaamiseen kutsuttiin isoisämme Juhani Pohjanpalon sukuhaaran jälkipolvet vaimoineen, lapsineen ja seuralaisineen. Laajahkosta suvustamme oli tarpeen rajata tämä osa. Osanotto oli tästä huolimatta odotettua suurempi. Vesa Pohjanpalo (vas.), Riitta Pohjanpalo, Outi Pohjanpalo, Risto Pohjanpalo ja Ilkka Pohjanpalo toimivat tilaisuuden järjestäjinä. Kuva Tuomas Pohjanpalo. Sukutapaamisen järjestäjät, jotka oli nimetty tammikuussa Vaasassa, erottuivat yleisöstä vanhan tyylisestä vaatetuksestaan. Vesa Pohjanpalon harmaa puku toi mieleen ehkä Armas-isosedän pukeutumistyylin. Jo mainittu Riitta Pohjanpalo esiintyi Hilma-tädin tyylisessä lottapuvussa ja Outi Pohjanpalo tummassa Maija-tädin tyyppisessä asussa. Risto Pohjanpalolla oli valkea Tuomas-sedän kesäpuku ja koolle kutsujana toiminut Ilkka Pohjanpalo esiintyi isoisä Juhanin aikuisessa asussa. Tilaisuutta varten perustetuille verkkosivuille koottiin yhdessä jälkipolviluettelo, joka julkaistiin sukukaaviona. Kaavio pelkistettiin ja rajattiin yksinkertaisuuden vuoksi biologiseen tai muuten suoraan polveutuvaan sukulaisuuteen ilman laajempia henkilötietoja. Siksi siinä ei alun perinkään ollut mukana puolisoita. Ilmoittautumisten perusteella puolisot ja seuralaiset on lisätty osanottajien luetteloon jutun loppuun. Sukulaisuus luo nykyäänkin yhteisyyttäSukulaisuus on nykyään aika väljästi määritelty. Sukulaisikseen voi lukea esimerkiksi eri tavoin muodostuneet uusioperheiden jäsenet. Tapaamisessa oli läsnä monen nimisiä lähi- ja etäsukulaisia. Kansainvälisen lisän sukulaisiimme toivat brittiläiset serkkumme Woodwardit, joita oli tullut seitsemän henkeä. Turkkilaisia piirteitä sukuumme on tuonut Kaarina Holmqvistin tytär Kaija Kocak miehensä ja lastensa kautta. Suvun vanhin Antero Pohjanpalo ja serkkunsa Sirkku Pohjanpalo Krapin pihalla. Kuva Antti Partanen. "Toivon ja uskon, että sukulaisuus, miten sen kukin haluaa määritellä, on enimmäkseen iloinen ja yhteisyyttä luova asia", arveli Ilkka Pohjanpalo tilaisuuden avaussanoissaan. "Pohjanpalo-sukunimi, sellaisena kuin me sen tunnemme, on 100-vuotiaana suomalaisena nimenä tapaamisemme tunnus ja juhlinnan arvoinen asia. Esi-isämme ja -äitimme saivat uudesta nimestään uutta itsetuntoa suomalaisuuden hengessä." "Nimestä riippumatta suvullamme on kunniakas menneisyys, kelpo mutta vielä keskeneräinen nykyisyys ja aina hiukan arvaamaton tulevaisuus. Kohottakaamme kolminkertainen eläköön sukumme menestykseksi. Let us raise three cheers for the success of our family", kehotti tilaisuuden avaaja. Otteita Maija Pohjanpalon kirjeistä esittivät vuoropuheluna Outi Pohjanpalo ja Riitta Pohjanpalo. Kuva Antti Partanen. Yhteislauluna esitetyn Synnyinmaan laulun jälkeen esitteli Vesa Pohjanpalo historiallisen kirjekokoelman, jonka Maria Friis sittemmin Maija Pohjanpalo oli kirjoittanut sisarelleen Hilmalle ajalta, jolloin hän toimi Tuusulassa koulutoimen ensimmäisenä vakinaisena opettajana 34 vuoden ajan vuodesta 1892. "Kirjeiden kirjoittamiseen on Maijan innoittanut henkilökohtaisten kuulumisten lisäksi vuosisadan vaihteen merkittävät tapahtumat. Suomen autonomia oli uhattuna, kansallismielisyys ja suomalaisuus nousivat, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui ja säätyjen tilalle valittiin yksikamarinen eduskunta, itsenäisyyspyrkimyksiä viriteltiin ja taiteissa elettiin voimakasta kultakautta", kertoi Vesa Pohjanpalo kirjeiden taustasta. Otteita kirjeistä taustatietoineen on julkaistu erikseen. Sanna-Mari Hiekka, huilu ja Juhana Pohjanpalo, kitara esittivät kansanlaulusikermän. Kuva Antti Partanen. Ihastuttavan musiikkiesitykseen jälkeen Risto Pohjanpalo kertoi Tuomas Pohjanpalon kirjeistä, jotka ainutlaatuisesti ja autenttisesti valottavat tämän sukumme varhaisimman merkkimiehen tuntoja ja ajatusmaailmaa. Risto on "raahannut" muutoissa mukanaan vanhaa ammuslaatikkoa, joka sisältää Tuomas-sedän jälkeensä jättämiä papereita. Suuri osa kirjeistä on Weljekset Friisein liikekirjeitä ja Tuomaksen poliittiseen toimintaansa liittyviä, mutta joukossa on Ykspihlajan suurperheen asioista kertovia sukulaisten välisiä viestejä. "Kirjeiden perusteella hahmottuu elävästi se yhteisö, josta me nuoremmat olemme vain kuulleet juttuja ja jonka fyysiset puitteet vielä meidän myöhäiskeski-ikäisten sukupolvelle tulivat tutuiksi vierailuilla tai pysyvämmänkin asumisen yhteydessä", kertoi Risto. Laatikosta löytyy myös selvityksiä siitä, miten Weljekset Friis aikoinaan ajautui konkurssiin laajennettuaan liiaksi lainarahalla toimintaansa. Ja konkurssin seurauksena on muun muassa luettelo yksityisomaisuudesta: veitset, haarukat, lakanat ja pitovaatteet kaikki inventoituna. Kaikkein mielenkiintoisimpana Risto pitää kuitenkin Tuomas-sedän kirjeenvaihtoa hänen elämänsä viimeiseltä vuosikymmeneltä 1930-luvulta. Myös tätä kirjeaineistoa pyritään julkaisemaan myöhemmin. Ohjelman tauolla muun muassa Esko Pohjanpalo valokuvasi perinteisellä filmitekniikalla sukulaisryhmiä. Esko (kesk.) laskeutuu Krapihovin portaita pihalle "ulkoilma-ateljeeseensa". Kuva Antti Partanen. Ohjelman jälkiosassa kuultiin jälleen kansanlauluja esittäjinä Sanna-Mari Hiekka, huilu ja Juhana Pohjanpalo, kitara. Suvun piiristä löytyi erinomaiset soittajat juhlistamaan tilaisuutta sen henkeen sopivalla musiikilla. Innostuneen vastaanoton sai myös sukualbumeista koottu vanhojen sukuvalokuvien esitys, jonka aikana yleisö tunnisti henkilöitä, esineitä ja tapahtumia aikojen takaa. Valokuvat olivat 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Löytyipä vielä vanha äskettäin digitoitu 40 sekunnin kaitafilmipätkä vuodelta 1962, jossa Ykspihlajan sukutalon pihalla kävelevät Hilma-täti, Soini-setä, Antti-setä ja Tyyne-täti, Hessu-tädin kyykistellessä kasvimaalla. Seuraava sukutapaaminen Kokkolan - Kalajoen suunnallaMinna Parvinen houkutteli jatkamaan sukutapaamisia. Kuva Antti Partanen.
Päätteeksi kaikki ketkä osasivat lauloivat Keski-Pohjanmaan maakuntalaulun Sanna-Marin ja Juhanan säestyksellä. Ilta jatkui vapaan seurustelun merkeissä. SukukokousvideoOheisen kolmen minuutin videon kevään 2006 sukutapaamisesta on kuvannut ja toimittanut Antti Partanen. Osanottajat 100-v. sukutapaamiseen 13.5.2006
|