9.3.2006 - Vesa Pohjanpalo

Maija-täti vaikutti koko opettajauransa ajan Tuusula-Järvenpäässä

Maria Friis valittiin vuonna 1892 Tuusula-Järvenpään koululaitoksen ensimmäiseksi vakinaiseksi opettajaksi. Hän muutti nimensä vuonna 1906 Maija Pohjanpaloksi.

Tuomaalan kansakoulu on edelleen entisellä paikallaan ja toimii laajennettuna ja peruskorjattuna Tuomaalan kyläkouluna. Koulu sijaitsee Kallio-Kuninkalan, Halosen Akatemian ja Aholan läheisyydessä. Koulun pihaan vie Tuomaalantieltä Maijankuja nimettynä Maija Pohjanpalon mukaan.

Maria Elisabeth Friis valmistui opettajaksi Jyväskylän Opettaja-seminaarista. Hänen nimelleen on päivätty kesäkuun 17. päivänä vuonna 1886 seminaarin Päästö-Kirja, joka on säilynyt alkuperäisenä kappaleena.

Opettajakoulutus on alkanut 18.8.1882 ja todistuksessa käytännölliseksi opettajataidoksi annetaan todistuslause sangen tyydyttävä 10/12 ja arvosanaksi soveliaisuudesta lastenhoitoon hyvä 11/12. Eri oppiaineissa arvosanoina on hyvä 11 suuretieteessä (matematiikka) ja käsitöissä, sangen tyydyttävä 10 uskonnossa, kasvatustieteessä, suomenkielessä, ruotsinkielessä, maantieteessä ja voimistelussa. Muissa aineissa on kuusi kertaa 9 ja kaksi kertaa 8.

Maija (Friis) Pohjanpalo
opettajauransa alussa.
Osa ryhmävalokuvasta
Ykspihlajan kotitalon
edustalta.

Maija työskenteli Tuusula-Järvenpäässä koko opettajauransa eläkkeelle jäämiseen vuoteen 1926 asti. Maija oli aktiivinen vaikuttaja sen ajan naisasialiikkeessä Tuusulan vanhassa neulomaseurassa.

Maija oli edelläkävijä opettajien yhdistystoiminnassa Tuusulassa ja toimi 15 vuoden ajan OAJ:n edeltäjän Suomen Opettajayhdistyksen keskushallitukseen sen varapuheenjohtajana.

Maijan kerrotaan olleen myös vahva suomalaisuusaatteen ja kulttuurityön vaikuttaja puhujana ja esitelmöitsijänä monissa tilaisuuksissa. Maija huolehti koululasten hyvinvoinnista ja hänen toimestaan käynnistettiin Tuomaalan koulussa kouluruokailu ilman kunnan- tai valtionapua.

Ruokatarvikkeita hankittiin lahjoituksina Järvenpään kartanosta ja lähitaloista sekä rahakeräyksien ja ohjelmallisten iltamien tuotoilla. Maija pyysi ja sai veljiltään Yksipihlajan konepajassa valmistetun suuren kaksikerroksisen muuripadan koulukeittolan tarpeisiin.

Maija on ollut ahkera kirjeiden kirjoittaja. Häneltä on säilynyt runsaat 50 sisarelleen Hilmalle kirjoitettua kirjettä vuosilta 1899-1914. Kirjeet on kirjoitettu pääasiassa Tuusula-Järvenpäässä ja niissä kerrotaan värikkäästi ja vahvasti ajan tapahtumista ja ihmisistä sekä omista henkilökohtaisista asioista. Kirjeiden perusteella sisarten välit ovat olleet lämpimät ja läheiset. Maija kertoo kirjeissään myös tapahtumista pitkällä matkallaan elo-lokakuussa 1904 Skotlannissa.

Kirjeissä kerrotaan myös useaan otteeseen vierailuista Aholassa Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon luona. Tuusulan rantatien kuuluisa taiteilijayhteisö sai vuosisadan vaihteessa alkunsa Aholasta. Siellä vierailleet Pekka Halonen ja Jean Sibelius ihastuivat Tuusulanjärven luontoon ja rantamaisemiin. Pekka Halonen rakennutti sinne 1900-luvun alussa Halosenniemen ateljeekodin ja Sibelius Ainolan.

Maija mainitsee Juhani Ahon lukeneen vielä julkaisemattomia tekstejään ja tuskailleen mm. Panu näytelmän viimeistelyllä. Maija mainitsee kirjeissään myös tapaamisistaan Vennyn sisaren Tillyn kanssa. Maija tuntuu olleen selvillä kolmiodraamasta ja mainitsee eräässä kirjeessä Juhanin luovivan "gentlemannina". Näitä tapahtumia käsittelevää TV-sarjaa Tilly esitettiin aikanaan TV 1:n Kotikatsomolla.

_________

Lähteinä Satavuotias Järvenpään koululaitos 1891 - 1991; Koulujen Kauppala - Tämän vuosisadan Järvenpäätä, Suomen Kansakoulunopettajien Liitto 1893 - 1943; Maija (Maria Friis) Pohjanpalon kirjeet 1899 - 1914.