3.1.2007 - Vesa Pohjanpalo

'Terveisiä julman paljon'

Otteita Maija Pohjanpalon kirjeistä vuosilta 1899-1914

Maija Pohjanpalo (s. Maria Friis) toimi Tuusula-Järvenpään koulutoimen ensimmäisenä vakinaisena opettajana 34 vuoden ajan vuodesta 1892. Kirjeiden kirjoittamiseen on Maijan innoittanut henkilökohtaisten kuulumisten lisäksi vuosisadan vaihteen merkittävät tapahtumat. Suomen autonomia oli uhattuna, kansallismielisyys ja suomalaisuus nousivat, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui ja säätyjen tilalle valittiin yksikamarinen eduskunta, itsenäisyyspyrkimyksiä viriteltiin ja taiteissa elettiin voimakasta kultakautta.

Helmikuun manifestista vuonna 1899

Rakas Hilma!

Vaikka minulla onkin niukalti aikaa, täytyy minun kiirehtiä teillekin ilmoittamaan niitä surullisia asioita, mitkä Helsingissä panevat mielet mustiksi, koskei päivän sanomalehtikään näy vielä uskaltavan niitä ilmaista. Bobrikoff on tullut Pietarista mukanaan keisarillinen käskykirje, että rahalaitos on muutettava ja että kaikki Suomen asiat tästedes päätetään - Pietarissa.

Ylioppilaat ovat kuohuksissa. Toissayönä pitivät he salaisen kokouksen. Senaattorit eivät tiedä mitä tehdä, joko erota tai matkustaa rukouksille Pietariin. Minun yksityinen mielipiteeni on, etteivät tee kumpaakaan sellaisia jäniksiä kun ovat.

Bobrikoff on eräänä päivänä kieltänyt Ramsayta, ettei hän eikä kukaan sotaherra eikä miehistö saa tehdä kunniaa Maamme laululle. Ramsay oli tullut punaiseksi kuin kukko, oikaissut pienen, pyylevän vartalonsa ja vastannut: "Teidän Ylhäisyytenne! Kaksi keisaria ovat tehneet sille laululla kunniaa ja minä, suomalaiset sotaherrat ja sotilaat tulevat aina tekemään samoin." Bobrikofin ei sopinut vastata.

Kartanossa ovat kaikki taas kipeitä. Minäkin olin tässä viikko taapäin yskässä, mutta sain sedältä niin mainiota pulveria että meni kuin siivellä pyyhkien. Juhani unhotti tänne konjakkipullonsa ja se oli minulle hyvin mieluinen vahinko.

Kerro kotiin uutiset. Siellä sen uskaltanee tehdä telefonissakin, täällä ei kukaan sitä tee.

Maria

19.6.1900

Rakas Hilma!

Kävin katsomassa valmiita promenaadi pukuja muoti kaupoissa ja näin niitä kuljeskelevan myös kaduilla. Ne ovat kaikki seuraavaa mallia: leveä hame mutta takaa vekattu kuitenkin aivan kiinni, kuten nyt pidetään ja sitten jaketti vuorattu silkillä tai satiinilla, mutta körtti lyhyenlainen joko pyöreellä tai kulmikkailla helmahaloilla. Koristetut snårmakerilla tai eri värisillä silkkitikkauksilla.

Jaketin takasaumoja ei saa tikata näkyviin. Hilmalle sopisi mielestäni aukinainen klaffeilla. Silloin täytyy pitää "simisetti" alla jostain keveästä aineesta. Hameessa tasku eteen, ei taskua jaketissa.

Sulkeutuen ystävälliseen muistiinne jätän teidät hyvästi tällä erää.

Maria

Tuusulan rantatien taiteilijayhteisö sai alkunsa 1900-luvun alussa kansalliskirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti Aholasta. Siellä Maija oli usein nähty vieras ja läheinen ystävä Juhanille, Vennylle ja hänen sisarelleen Tillylle.

25.5.1901

Rakas Hilma!

Meillä on helluntai. Tuomet ovat valkoisena kukista. Koulu on loppunut tänään. Tutkinto on onnellisesti ohitse, kahvit juotu, tavanomainen päivällinen syöty kartanossa j.n.e.p. Saimme ruusut lapsilta ja rouva Brofeldtilta. Olimme pyydetyt Brofeldtille päivälliselle myös tänään. Nyt lähdemme pyöräretkelle Mäntsälään ja palaamme Suomen Laulun konserttiin 2:sena helluntaipäivänä.

Tiedäthän että olen lukenut suomea Tillyn kanssa. Kyllä sitä väliin tahtoo väsyä hänen homsotukseensa. Sitä enemmän täytyy ihailla Ahoa, joka voi kahden samallaisen keskellä olla "gentlemanni".

Täällä on näihin aikoihin vaan puhuttu Kreivitär Mannerheimin "yksityis"konsertista, jonka viranomaiset keskeyttivät. Uusi kuvernööri matkusti sen takia päätä pahkaa Pietariin.

Jää terveeks!

Maria

Huhti-toukokuu 1902

Rakas sisar!

Ensiksikin pyydän sinua ensi tilassa lähettämään minulle rahaa 100 mk. Minä saan kesä kvarttaalini vasta puolivälissä kesäkuuta, enkä jouda sitä täällä siksi vartomaan, vaan ostan kiertomatka piletin heti kun sinä olet mennyt ja alan matkani.

Terveisiä ja tervetultuasi. On lysti taas odottaa sinua.

Maija (ei enää Maria)

Lokakuu 1902

Kallis kasvinkumppanini!

Tietysti ihmettelette kuka Lönnrotin patsaan paljasti. Siitä käy kaksi kertomusta: poliisit ja Sammatin ukot, jotka seppelettä toivat, mutta jälkimmäinen luullaan edellisten keksimäksi juoneksi.

Aholassa olimme illallisilla eräänä iltana. Hän on saanut Panun dramatiseeratuksi, mutta ei näyttänyt itsekään uskovan sen menestykseen. Arveli että siitä ainakin sopivia seuranäytelmiä tulee eri näytöksistä, jollei muuta. Se ei ilmesty kirjana ennen kun on näytelty. Teidän pitää sitten ottaa siitä näytöksiä. - Tilly se on vielä ulkomaanmatkallaan.

Kaikille paljon terveisiä!

Maija

Lokakuu 1903

Rakkahin Hilma!

Sunnuntaina menin Tuokkoa (Tuomasta) tapaamaan Helsinkiin ½ 4 junassa. Pakkalat tulivat hela familja Oulunkylästä katsomaan Tukkijokeaan. Siinä matkalla sain sitten kuulla mitkä hankkeet heillä on muuttaa Ykspihlajaan. Onhan se täydellinen emansipationi. Minä ennustan, että e on hyvä puffi toiminimelle. Ja sinä kun et ole mitään kirjoittanut.

Hotelliin tultuani päätimme mennä Tukkijokea katsomaan. Pakkala tarjos meille tilan loosissaan ja siellä oli mm. Neiti Jansson (tiedät kai?) ja Neiti Manninen, sisar O.M:lle, ehta savolaistyttö huivipäässä ilman herrasmaneeria.

Hyvästi toistaiseksi. Terveisiä vaan.

Maija

Elo-syys-lokakuu 1904
Whitley Baysta Newcastlen läheltä

Hietikon rakkaat asukkaat!

Reisu - merireisu onnellisesti lopussa. Se oli pitkä. Vasta sunnuntaiaamuna 3 tienoissa olimme Newcastlessa. Kiitä sinä Hilma rukka taivaan pyhiä, ettet mukana ollut. Tuuli toisinaan aimolailla, mutta minulla oli vanha hyvä tapani, en tullut merisairaaksi. Yhtenä iltana jätin illallisen syömättä kun en pysynyt töppösilläni laiva kun niin keikkui. Santtu oli oikeassa: se kapteeni Eriksson ei ollut huomattavampi nero. Suu oli naurun irvistyksessä ja koetti hän omalla kömpelöllä tavallaan kohteliaskin olla.

Ihmiset täällä ovat huomattavasti kauneempia kuin meikäläiset Maijat ja Matit. Ja hirveän paljon krimskramsua on keskisäädyn nainen sälyttänyt päälleen. - Sanalla sanoen: yleisvaikutus ensi päivästäni Englannin mantereella oli erittäin hyvä.

Nämä missit ihmettelevät kun en minä tee käsitöitä. Minä ihmettelen monta muuta asiaa heissä, mutta niistä vaikenen visusti. Niin monta herraa ja naista on lupautunut vastakäynnille Suomeen täältä, että minä joudun onnettomaksi, jos ne kaikki tulevat.

Enemmät kertomukset matkani vaiheista jätän tapaamaan. Terveiset!

Maija

Järvenpäässä huhtikuussa 1905

My dear!

Mandi oli eilen erään luokkatoverinsa luona Riihimäellä. Sillä aikaa minä pistäysin Aholaan. Otatimme politiikasta rouvan kanssa aluksi. Sitten kävimme kamplattiin. Hankimme tänne koululle pianon. Otamme yhteisen lainan säästöpankista - jos saamme ja maksamme vähittäin konserteilla. It's very nice.

Eero Erkko laittaa kuulemma Helsinkiin - komp. erään insinöörin kanssa - moottorihöyryvenhe konepajan. Hän on siellä Amerikassa nähnyt aivan mainioita, halpoja ja helposti hoidettavia. Velimiehensä naimisesta ei rouva Aho tuntunut oikein tykkäävän. Nuori pari on asettunut asumaan H:kiin.

Terveiset!

Maija

Maija kiersi puhujamatkoilla ja agitoi naisia äänestämään. Maijalla oli itselläänkin kannatusta ehdokkaaksi asettumiseen, mistä hän kuitenkin vetäytyi. Sen sijaan veljensä Tuomas oli ehdoilla ja tuli valituksi eduskuntaan 1907 kuin myös uudelleen 1908, kun eduskunta oli välillä hajotettu ja uudet vaalit toimitettiin.

Tammi-, loka- ja marraskuu 1906

My dear Hilma!

Eilen oli kartanossa lukuset mutta ei lukuspäivällisiä. Tänään on Haarajoella neulomaseura ja me ilolla merkitsimme, ettei meitä käyty pyytämässä mukaan. Rajat siis selvenevät! Mahtoi se olla isänmaallisesti innostavaa Ahollekin istua viikinkien kokouksessa täällä kartanossa ja kuulla pitäjän kirkkoherraa haukuttavan. Huhu kertoo hänen tehneen lievän puolustusyrityksenkin.

Rouva Aho on kirjoittautunut työväenyhdistyksen jäseneksi, mutta työväki on pyyhkinyt hänet pois listoiltaan epäilyttävänä. Niin meillä. - Suomettarelaiset herrat kosiskelevat meitä, mutta toistaiseksi olemme vielä varovaisia.

Tänään on minulla esitelmä Rajamäellä, huomenna Kytäjällä. Sunnuntaiksi palaan Paloheimon hautajaisiin ja esitelmä Keravalla illalla naisten äänioikeudesta. Naisyhdistys on pyytänyt minua puhujakseen samalla matkalla. Sanomista näette kulkuni, leikatkaa se talteen, niin voitte seurata matkaani. Sunnunt. 4. päiväksi tulen takaisin Tuusulaan sillä olen luvannut puhujaksi Tuomaalan iltamaan.

Olen ollut sosialistien ja anarkistien luvatussa maassa Kymissä ja Voikkaassa ja - onnistunut. Koko viikko on ollut vaiherikas.

Hyvästi nyt.

Sinun Maija sisares.

Tammikuu 1907

Rakas Hilma,

Nuori professori Hjelt pyysi minua Lepolaan todistamaan ukon testamenttia. Toisena todistajana oli Aho. Merkitsimme nimemme ja sinettimme hyvässä sovussa paperin alle. Suvaitsipa Aho kysellä Teuvosta. Hän on kuulemma aikonut pyytää Teuvoa tulemaan tänne että hän saisi puhella "sillä minä olen aina Pakkalasta pitänyt". Ylistin Teuvoa.

Terveisiä koko heimolle

Maija

Huhtikuu 1908

Rakas Hilma!

Viime perjantaina olin mukana ensimmäisessä vaaliottelussa. Nti Käkikoski piti Jokelan asemalla esitelmän eduskunnan työstä ja eduskunnan hajottamisen syistä. Sosialistit olivat saapuneet joukolla, seisoivat lakit päissä ja alkoi mylvimällä keskeytellä puhujaa: se on valetta, Suometr. hirttonuoria punotaan y.m. yhtä hienoa.

Esitelmän lopussa vaativat tapansa mukaan keskustelua. Heidän piti vallata asema mutta minulle kävi kun vanhalle sotaratsulle joka torven torahduksen kuultuaan ryntää tappeluun. Kimpasin ylös ja lausuin muutamia voimakkaita sanoja. Silloin se roikale lauma lähti jalkojaan tömistellen matkoihinsa.

Terveisiä julman paljon

Maija

Helmikuu 1913

Rakas Sisar!

Vanhassakylässä oli juhlalliset hautajaiset. Kaksi päivää kesti pitoja ja pari sataa henkeä kumpanakin päivänä ravittiin. Hautajaisista muistan vielä, että Aho oli siellä kantajana. Hän jutteli paljon. Kiitin häntä Teuvon resetistä. Sanoin, että olisitte kai ilman pyyntöönikin ottanut alotteen. "En olisi" sanoi. Kertoi Teuvon kirjoittaneen Otavaan että hän kirjoittaa kirjan joka on juuri hyvä. Aho itse uhkasi kirjoittaa Järvenpääläisistä, minä uhkasin takaisin jos hän vain meidät huonosti maalaa j.n.e.p. Rouva Ahon on pitänyt maata useita viikkoja, maannee vieläkin eikä lääkäri pääse selville mikä häntä vaivaa.

Kiire hätyyttää!

Maija

Syyskuu 1913

Rakas Hilma!

Onhan se kovaa jos lähes 30 vuotinen työ näyttää yht'äkkiä katoavan tyhjiin, mutta eihän se sittenkään ole koko maailmankaan menetys. Elämisen mahdollisuuksia löytyy työhön pystyville aina. Pelkään vaan, että sinä siinä taistelun tuoksinassa kulutat liiaksi voimiasi.

Joka kerta kun istumme syömään sitä Neenan erinomaista siikaa, sovimme siitä, että yhteinen kiitoskirje on kirjoitettava. Mutta se näyttää vitkastuvan siksi kun viimeinen häntä on käsissä. Yksi koko kala vielä nimittäin on.

Jätä nyt se haluttu virkasi hyvää suoden ja tule tänne lämpimään etelään. Mandi hioo kynsiään lukeakseen saksaa kanssasi. Ota joku lysti kirja niin kenties minäkin innostun. Jäämme yhä odottamaan.

Maija

Tuusulan ajoilta on säilynyt runsaat 50 Maijan kirjettä, jotka hän on kirjoittanut viime vuosisadan alkuvuosina sisarelleen Hilma Pohjanpalolle. Hilma asui tuolloin vielä Ykspihlajan kodissa ja työskenteli Weljekset Friisien konttorissa. Kirjeet ovat kulkeutuneet Hilman jäämistöstä äitini Meri Pohjanpalon arkistoihin, josta ne löysin jokunen vuosi sitten.

Vesa Pohjanpalo