20.12.2010 - Risto Pohjanpalo

Pohjanpalojen "skotlantilaiset sukujuuret"

Juhani Pohjanpalon isästä, Kalajoen lukkari Johan Friisistä on ollut tiedossa esi-isiä aina suomalaiseen kantaisään, furiiri Lars Frijsiin (1696 - 1768) saakka. Koko suvun kantaäitinä Larsin toinen vaimo Maria Jurvelius (1706 - 1782) on eräs sellainen avainhenkilö, jonka kautta sukulaisuus lähtee laajenemaan ympäri maailmaa.

Internet on muuttanut maailmaa monin tavoin. Tiedonhankinnassa sen vaikutus on ollut suorastaan mullistava. Tänään on jo vaikea kuvitella elämää ilman tietoverkkoa ja hakukoneita; ”googlettamisesta” on tullut yleinen käsite. Toinen muutos on internetin kautta syntynyt verkostoituminen. Netin kautta eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa, vaihtaa ja täydentää toistensa tietoja.

Johan Friis (1839-1919) sittemmin
Pohjanpalo, oli pitkäaikainen Kalajoen
lukkari ja konepajayrittäjä. Pojat Tuomas,
Juhani ja Matti perustivat Weljekset Friis
Oy:n Kokkolaan. Kuva Risto Pohjanpalo.

Tältä pohjalta mm. sukututkimus on olennaisesti helpottunut. Kun aiemmin oli matkustettava eri paikkakunnille tutkimaan kirkonkirjoja ja museoihin säilöttyjä asiakirjoja, on nykyään suuri määrä tietoa jo verkossa valmiiksi digitoituna ja tämän tiedon määrä kasvaa huimaa vauhtia. Esimerkiksi Friis-Pohjanpalon veljesten, Tuomaan, Juhanin ja Matin liiketoimista löytyy netistä runsaasti tietoa, sekä sinne varta vasten kirjoitettuna, että myös digitaalisista tietopankeista.

Kansallinen digitaalinen kirjasto –hanke avaa vuonna 2011 käyttöliittymän, joka avaa pääsyn kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisiin aineistoihin ja palveluihin. Verkkopalvelu on kaikkien käytössä vuonna 2011.

Tämä lyhyenä johdantona sille, kuinka tähänastinen tietämykseni sukuni juurista yllättäen laajeni internetin kautta. Liityin aivan sattumalta tarjolla olleeseen sukupuuohjelmaan nimeltä Geni. Kyseessä on verkossa oleva ilmaispalvelu, johon voi rakentaa oman sukupuunsa ja liittää siihen myös erilaista tietoa sukulaisistaan. Naputtelin sinne sukukirjasta kopioimiani nimiä ja syntymäaikoja sekä isän että äidin puolelta, niin pitkälle kuin niitä löysin.

Geni laajenee halutessa myös maksulliseksi palveluksi, jolloin pääsee tarkastelemaan myös omaan sukupuuhun liittyviä muita haaroja. Mutta tällaisena ilmaisversionakin se tarjoaa näkyville suoraan alenevat tai ylenevät sukulaisuussuhteet, jos joku muu niitä samassa palvelussa kirjaa. Ja niinpä sähköpostiini tupsahti viesti, jonka mukaan Skotlannista oli löytynyt minulle esi-isiä!

Huntly Castle -rauniolinna Skotlannin pohjoisosassa
Huntlyn kaupungissa on huomattava keskiaikainen
nähtävyys ja turistikohde. Kuva © Crown Copyright
Historic Scotland.

Mielenkiintoisin esille tulleista nimistä oli Alexander Seton Gordon, jonka ilmoitettiin olleen Huntlyn ensimmäinen jaarli. Huntly on kaupunki Aberdeenshiressä, kaupunki on saanut nimensä Huntlyn linnan mukaan.

Seton oli suvun alkuperäinen nimi ja Skotlantiin se oli rantautunut Karolingien Ranskasta varhaiskeskiajalla. Gordonin nimi tuli mukaan, kun Alexander Seton nai Sir Adam Gordonin ainoan tyttären ja perijän Elizabeth Gordonin ja sai kaupan-päällisiksi lordin arvon. Setonien ja Gordonien sukuun voi tutustua laajalla sivustolla.

Entäpä, millainen sukuyhteys meillä Pohjanpaloilla sitten on noihin Karolingien jälkeläisiin? No, ei suora, mutta selkeä: Kalajoen lukkaristahan on ollut jo tiedossa esi-isiä aina suomalaiseen ”kantaisään” Lars Friisiin saakka. Larsin 2. vaimo, Maria Jurvelius ”kantaäitimme”, on sitten se avainhenkilö, jonka kautta sukulaisuus lähtee laajenemaan ympäri maailmaa.

Jo aiemminhan on tiedetty Maria Jurveliuksen kautta olevan yhteys suureen suomalaiseen Sursillin sukuun, mutta nyt lähdetään Marian äidin, Catharinan kautta matkalle kohti Skotlantia. Catharinan äiti oli niinikään nimeltään Catharina, mutta sukunimeltään Forbus. Ja tuosta sukunimestä edetään hänen isänsä Kasperin (Caspar), tämän isän Hansin ja isoisän George Forbusin jälkeen Georgen isään nimeltä William Forbes, joka on elänyt vuoden 1500 paikkeilla Skotlannissa. Williamin isä oli George Forbes of Auchintoull, isoisä Thomas Forbes ja tämän äiti Christian(e) Forbes, joka sitten oli jo Huntlyn ensimmäisen jaarlin Alexander Seton Gordonin tytär.

Linnaromantiikkaa
keskiaikaisessa
maalauksessa.

Näin on siis punottu sukuyhteys Skotlannin aatelisiin ja heidän kauttaan merkittäviin eurooppalaisiin kuningassukuihin. Taustalla häämöttää itse Kaarle Suuri, varhaisen keskiajan frankkien kuningas. Mutta ennen kuin lähdemme hakemaan osuuksiamme Skotlannin linnoista tai suunnittelemaan kilttiä klaanimme tartaanista, on syytä muistaa, että tämänkaltaisen sukujuurien kaivelemisen avulla suuri, ellei suurin osa maailman väestöstä kytkeytyy jotakin kautta toisiinsa.

Kannattaa katsoa netistä vaikka Temmeksen Junttiloiden sukututkimusta. Sen alaotsikkona on ”Kuninkaallisista ryysyläisiksi”. Ja kuinka ollakaan, samat Forbukset ja Forbekset sieltäkin löytyvät. Jotkut muistanevat Paavo Lipposen maininnat siitä, miten hänen sukujuurensa ulottuvat Kaarle Suureen asti. Niinpä niin, Paavo serkku.

Todettakoon kuitenkin lopuksi, että vaikka näillä aatelisilla ja kuninkaallisilla kaukaisilla sukuyhteyksillä ei olekaan muuta kuin ”akateemista” arvoa, on mielenkiintoista ja haastavaa tähyillä menneisiin aikoihin ja esi-isien ja äitien elämään ja perheisiin.

Tästäkin lyhyestä artikkelista löytyvien nimien haut vaikkapa jo mainitulla Googlella tuottavat jännittävää tietoa historiasta. Koulussa ja sen jälkeen luetut pölyisiltä tuntuneet tiedot muuttuvat eläviksi ja etäiset kirjojen hahmot, kuninkaat ja lordit, tulevat läheisemmiksi, kun ajattelemme, että tilkkanen sinistä verta, vaikkakin jo millimoolin osiksi laimenneena, on Euroopan hoveista siirtynyt tänne Suomeen ja omaan keskipohjalaiseen sukuumme.

Risto Pohjanpalo